13.6.2017

Suomen hallituskriisi 2017

Kesäkuun alussa Jyväskylässä oli perussuomalaisten puoluekokous jonka puheenjohtajavaalissa ja varapuheenjohtajavaalissa valitut ns. nuivat ehdokkaat saivat aikaan tapahtumasarjan, minkä ajattelin tänne dokumentoida.

TL;DL Jussi Halla-ahon noustessa perussuomalaisten puheenjohtajaksi nykyinen pääministeri Juha Sipilä päätti kaataa hallituksen. 21 kansanedustajaa loikkaa persuista ja perustaa uuden eduskuntaryhmän. Sipilä ei jätäkkään hallituksen eronpyyntöä. ...



11.6.2017 - Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Halla-aho, hän sai 949 ääntä.
1. Varapuheenjohtaja on Laura Huhtasaari 781 äänellä.
2. Varapuheenjohtaja on Teuvo Hakkarainen 636 äänellä.
3. Varapuheenjohtaja on Juho Eerola 428 äänellä.


12.6.2017 - Hallituskriisi puhuttaa ja Sipilä & Orpo puhuvat hallituksen kaatamisesta.
Juha Sipilä puhuu mediassa perussuomalaisten uuden puheenjohtajiston edustamien arvojen olevan liian erilaisia, että yhteistyötä hallituksessa voitaisiin jatkaa.

Jussi Halla-aho on sanonut vaatineensa ainoastaan hallituksessa jo hyväksytyn turvapaikkapoliittisen ohjelman toimeenpanoa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari totesi aamuisen tapaamisen olleen pelkkää näytelmää. (Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten edustajat kokousti aamulla).

Petteri Orpo puhuu puolueiden arvokäsitysten olevan liian erilaisia.


13.6.2017 - 21 perussuomalaista kansanedustajaa loikkaa puolueesta 
21 perussuomalaisten kansanedustajaa muodostaa oman eduskuntaryhmän Simon Elo Ryhmän puheenjohtajana.

Ainakin seuraavat tulevat kuulumaan Uusi vaihtoehdo nimiseen ryhmään: Simon Elo, Timo Soini, Sampo Terho, Jussi Niinistö, Jari Lindström ja Pirkko Mattila.

Tämä saattaa tarkoittaa sitä, ettei uuteen hallitukseen tarvitsekkaan spekuloituja Kristillisdemokraatteja, RKP:tä tai uusia eduskuntavaaleja


Muutama hauska kuva tähän:

Kello 14:45 - Pääministeri Juha Sipilä ei jätäkkään hallituksen eronpyyntöä


Jatkoa seuraa..?

--

Tatu

Japanin muistiinpanoja 1

Luvut
0 = zero/rei
1= Ichi 11 = Jyuu-ichi 200 = Ni-hyaku 2000 = Ni-sen
2 = Ni 12 = Jyuu-ni 300 = San-byaku* 3000 = San-zen*
3 = San 13 = Jyuu-san 400 = Yon-hyaku 4000 = Yon-sen
4 = Yon/Shi 14 = Jyuu-yon 500 = Go-hyaku 5000 = Go-sen
5 = Go 15 = Jyuu-go 600 = Roppuyaku* 6000 = Roku-sen
6 = Roku 20 = Ni-jyuu 700 = Nana-hyaku 7000 = Nana-sen
7 = Nana/Shichi 21 = Ni-jyuu-ichi 800 = Happyaku* 8000 = Hassen*
8 = Hachi 30 = San-jyuu 900 = Kyuu-hyaku 9000 = Kyuu-sen
9 = Kyuu 40 = Yon-jyuu 1000 = Sen/Issen 10  000 = Ichi-man
10 = Jyuu 50 = Go-jyuu 1100 = Issen-hyaku 20  000 = Ni-man
100 = Hyaku 60 = Roku-jyuu 1200 = Issen-ni-hyaku 30  000 = San-man
* = Epäsäännölliset

Päivämäärä Vuosi - Kuukausi - Päivä
1 = Ichi-gatsu = いちがつ Maanantai = Getsu-yoobi Eilen = Kinoo
2 = Ni-gatsu = にがつ Tiistai = Ka-yoobi Tänään = Kyoo
3 = San-gatsu = さんがつ Keskiviikko = Sui-yoobi Huomenna = Ashita
4 = Shi-gatsu = しがつ Torstai = Moku-yoobi
5 = Go-gatsu = ごがつ Perjantai = Kin-yoobi Viime viikolla = Senshuu
6 = Roku-gatsu = ろくがつ Lauantai = Do-yoobi Tällä viikolla = Konshuu
7 = Shichi-gatsu = しちがつ Sunnuntai = Nichi-yoobi Ensi viikolla = Raishuu
8 = Hachi-gatsu = はちがつ
9 = Ku-gatsu = くがつ Viime kuussa = Sengetsu
10 = Juu-gatsu = じゅうがつ Tässä kuussa = Kongetsu
11 = Juu-ichi-gatsu = じゅういちがつ Ensi kuussa = Raigetsu
12 = Juu-ni-gatsu = じゅうにがつ

Kello Paljonko kello on? Ima, nan-ji desu ka?
1:00 = Ichi-ji  7:00 = Shichi-ji* Paljonko kello = nan-ji
2:00 = Ni-ji 8:00 = Hachi-ji a.m. = gozen
3:00 = San-ji 9:00 = Ku-ji* p.m. = gogo
4:00 = Yo-ji* 10:00 = Juu-ji
5:00 = Go-ji 11:00 = Juu-ichi-ji
6:00 = Roku-ji 12:00 = Juu-ni-ji
* = Epäsäännölliset

Hiraganat
Pieni つ kahdentaa seuraavan merkin konsonantin. Paitsi n/m, jolloin ん.
Vokaalit normaalisti paitsi O pidentyy lähes aina う:lla. (muutama poikkeus jolloin o).

Kielioppi wa = は. Esim. watashi wa Tatu desu. わたし Tatu です。

Kielioppia - partikkelit
wa = は = määrittelee keskustelun teeman/aiheen. Koohii wa ikura desu ka?
no = の = jokin on jonkun. Watashi no koohii desu. Kanji no kyoukasho.
wo = を = tulee objektin jälkeen, painottaa/tähdentää. Koohii wo nomimasu.
de = で = määrittelee missä tapahtuu. Uchi de yomimasu.
mo = も = -kin/myös. Watashi mo koohii wo nominasu.

Kielioppia - Kore wa koohii desu ka?
Kore = Tämä tässä Kono = Tämä Kore wa watashi no oishii koohii desu.
Sore = Se siellä Sono = Se Tämä on minun herkullinen kahvini.
Are = Tuo tuolla Ano = Tuo Kono oishii koohii wa watashi no desu.
Dare = kuka Dare no = kenen Tämä herkullinen kahvi on minun.

ja arimasen vaatii substantiivin tai substantiivin korvikkeen eteensä.

Koucha desu ka? Iie, koucha ja arimasen. Koohii desu.

Tässä siis jotain muistiinpanoja blogin täytteeksi :3
Linkki oikein näkyvään pdf tiedostoon: http://files.tatu.moe/japani-muistiinpanot.pdf
--
Tatu Toikkanen