13.6.2017

Japanin muistiinpanoja 1

Luvut
0 = zero/rei
1= Ichi 11 = Jyuu-ichi 200 = Ni-hyaku 2000 = Ni-sen
2 = Ni 12 = Jyuu-ni 300 = San-byaku* 3000 = San-zen*
3 = San 13 = Jyuu-san 400 = Yon-hyaku 4000 = Yon-sen
4 = Yon/Shi 14 = Jyuu-yon 500 = Go-hyaku 5000 = Go-sen
5 = Go 15 = Jyuu-go 600 = Roppuyaku* 6000 = Roku-sen
6 = Roku 20 = Ni-jyuu 700 = Nana-hyaku 7000 = Nana-sen
7 = Nana/Shichi 21 = Ni-jyuu-ichi 800 = Happyaku* 8000 = Hassen*
8 = Hachi 30 = San-jyuu 900 = Kyuu-hyaku 9000 = Kyuu-sen
9 = Kyuu 40 = Yon-jyuu 1000 = Sen/Issen 10  000 = Ichi-man
10 = Jyuu 50 = Go-jyuu 1100 = Issen-hyaku 20  000 = Ni-man
100 = Hyaku 60 = Roku-jyuu 1200 = Issen-ni-hyaku 30  000 = San-man
* = Epäsäännölliset

Päivämäärä Vuosi - Kuukausi - Päivä
1 = Ichi-gatsu = いちがつ Maanantai = Getsu-yoobi Eilen = Kinoo
2 = Ni-gatsu = にがつ Tiistai = Ka-yoobi Tänään = Kyoo
3 = San-gatsu = さんがつ Keskiviikko = Sui-yoobi Huomenna = Ashita
4 = Shi-gatsu = しがつ Torstai = Moku-yoobi
5 = Go-gatsu = ごがつ Perjantai = Kin-yoobi Viime viikolla = Senshuu
6 = Roku-gatsu = ろくがつ Lauantai = Do-yoobi Tällä viikolla = Konshuu
7 = Shichi-gatsu = しちがつ Sunnuntai = Nichi-yoobi Ensi viikolla = Raishuu
8 = Hachi-gatsu = はちがつ
9 = Ku-gatsu = くがつ Viime kuussa = Sengetsu
10 = Juu-gatsu = じゅうがつ Tässä kuussa = Kongetsu
11 = Juu-ichi-gatsu = じゅういちがつ Ensi kuussa = Raigetsu
12 = Juu-ni-gatsu = じゅうにがつ

Kello Paljonko kello on? Ima, nan-ji desu ka?
1:00 = Ichi-ji  7:00 = Shichi-ji* Paljonko kello = nan-ji
2:00 = Ni-ji 8:00 = Hachi-ji a.m. = gozen
3:00 = San-ji 9:00 = Ku-ji* p.m. = gogo
4:00 = Yo-ji* 10:00 = Juu-ji
5:00 = Go-ji 11:00 = Juu-ichi-ji
6:00 = Roku-ji 12:00 = Juu-ni-ji
* = Epäsäännölliset

Hiraganat
Pieni つ kahdentaa seuraavan merkin konsonantin. Paitsi n/m, jolloin ん.
Vokaalit normaalisti paitsi O pidentyy lähes aina う:lla. (muutama poikkeus jolloin o).

Kielioppi wa = は. Esim. watashi wa Tatu desu. わたし Tatu です。

Kielioppia - partikkelit
wa = は = määrittelee keskustelun teeman/aiheen. Koohii wa ikura desu ka?
no = の = jokin on jonkun. Watashi no koohii desu. Kanji no kyoukasho.
wo = を = tulee objektin jälkeen, painottaa/tähdentää. Koohii wo nomimasu.
de = で = määrittelee missä tapahtuu. Uchi de yomimasu.
mo = も = -kin/myös. Watashi mo koohii wo nominasu.

Kielioppia - Kore wa koohii desu ka?
Kore = Tämä tässä Kono = Tämä Kore wa watashi no oishii koohii desu.
Sore = Se siellä Sono = Se Tämä on minun herkullinen kahvini.
Are = Tuo tuolla Ano = Tuo Kono oishii koohii wa watashi no desu.
Dare = kuka Dare no = kenen Tämä herkullinen kahvi on minun.

ja arimasen vaatii substantiivin tai substantiivin korvikkeen eteensä.

Koucha desu ka? Iie, koucha ja arimasen. Koohii desu.

Tässä siis jotain muistiinpanoja blogin täytteeksi :3
Linkki oikein näkyvään pdf tiedostoon: http://files.tatu.moe/japani-muistiinpanot.pdf
--
Tatu Toikkanen